SUOLISTON TERVEYS
SUOLISTON MIKROBIOMI JA KOKONAISHYVINVOINTI
Olemme paljon enemmän kuin ihmisiä… itseasiassa kehomme sisältää enemmän mikrobisoluja kuin ihmissoluja (Sender et al., 2016). Kun ajattelemme mikrobeja, ajattelemme usein niiden liittyvän haitallisiin bakteereihin, mätään ruokaan tai sairauksiin. Kaikki mikrobit eivät kuitenkaan ole pahoja, ja monet niistä ovat erittäin hyödyllisiä terveydellemme. Suolisto ei ole vain ruokamme sulamis- ja imeytymispaikka, vaan se sisältää luontaisesti biljoonia mikrobeja. Tätä mikrobien (esim. bakteerit, hiiva, sienet) ekosysteemiä kutsutaan suolen mikrobiomiksi (Sender et al., 2016; Turnbaugh et al., 2007).
MIKÄ ON SUOLISTON MIKROBIOMIN TEHTÄVÄ?
Mikrobeilla on tärkeä rooli päivittäisessä hyvinvoinnissa. Ne sulattavat syömämme ruoan, suojaavat meitä infektioilta ja tuottavat vitamiineja, lyhytketjuisia rasvahappoja, hormoneja ja välittäjäaineita (Alfzaal et al., 2022). Suoliston mikrobiomin metaboliset toiminnot muistuttavat elinten toimintaa ja vaikuttavat koko kehoon viestintäyhteyksien ja akselien kautta (esim. suolisto-aivo-akseli, iho-suolisto-akseli). Uusi tieteellinen näyttö yhdistää suoliston mikrobiomin painonpudotukseen, parempaan kuntoon, vahvistuneeseen vastustuskykyyn, terveempään ihoon ja jopa parempaan mielialaan (Afzaal et al., 2022; Valdes et al., 2018).
MITEN IHMISEN MIKROBIOMI MÄÄRÄYTYY?
Suoliston mikrobiomin koostumus on yksilöllinen. Muun muassa ikääntyminen, stressi, matkustaminen, sairaudet, liikunta ja tietysti ruokavalio määrittävät, millaisia mikrobeja ihmisellä on (Gibson ym., 2017; Milani et al., 2016). Ruokavalio on tässä tärkeä tekijä – tekemällä muutoksia ruokavalioosi, voit auttaa parantamaan suoliston mikrobiomiasi. Tämä ei ainoastaan paranna suoliston terveyttä. Muutokset vaikuttavat positiivisesti koko kehoon (Rossi, 2019).
MIKROBIOMIA EDISTÄVÄT RAVINNONLÄHTEET
Suolistolle hyödyllisiä bakteereja löytyy probiooteista ja fermentoiduista elintarvikkeista, kuten jogurtista, kefiristä ja kombuchasta.
Prebiootit, kuten inuliini, frukto-oligosakkaridi (FOS) ja polyfenolit (marjoista löytyvä kasviravinne), ruokkivat suoliston hyviä bakteereja ja auttavat niitä kukoistamaan.
Kasvipohjaisissa ruoissa (vihanneksissa, hedelmissä, täysjyväviljoissa, palkokasveissa, pähkinöissä ja siemenissä) oleva ravintokuitu tukee optimaalista suolistoympäristöä.
Syö sateenkaaren värit suolistosi hyvälksi ja pyri 30 eri kasvipohjaiseen ruokaan viikossa. Suoliston mikrobiomi hyötyy mikrobien monimuotoisuudesta.
SUOLISTON MIKROBIA TUKEVAT ELÄMÄNTAPAVALINNAT
Muita suoliston mikrobiomin hyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat säännöllinen liikunta, riittävä uni ja sinulle sopivan stressinhallintatavan löytäminen (esim. jooga, syvähengitystekniikat, meditaatio, kävely luonnossa jne.) (Reynolds et al., 2017) ; Conlon et ai., 2014)
KIRJOITTAJASTA:
Caroline Cummins MSc on rekisteröity ravitsemusterapeutti ja Oriflamen ravitsemusneuvoston jäsen.
VIITTEET
fzaal, M., Saeed, F., Shah, Y. A., Hussain, M., Rabail, R., Socol, C. T., Hassoun, A., Pateiro, M., Lorenzo, J. M., Rusu, A. V., & Aadil, R. M. (2022). Human gut microbiota in health and disease: Unveiling the relationship. Frontiers in microbiology, 13, 999001. doi.org/10.3389/fmicb.2022.999001
Conlon, M. A., & Bird, A. R. (2014). The impact of diet and lifestyle on gut microbiota and human health. Nutrients, 7(1), 17–44. doi.org/10.3390/nu7010017
Gibson, G. R., Hutkins, R., Sanders, M. E., Prescott, S. L., Reimer, R. A., Salminen, S. J., Scott, K., Stanton, C., Swanson, K. S., Cani, P. D., Verbeke, K., & Reid, G. (2017). Expert consensus document: The International Scientific Association for Probiotics and Prebiotics (ISAPP) consensus statement on the definition and scope of prebiotics. Nature reviews. Gastroenterology & hepatology, 14(8), 491–502. doi.org/10.1038/nrgastro.2017.75
Milani, C., Ferrario, C., Turroni, F., Duranti, S., Mangifesta, M., van Sinderen, D., & Ventura, M. (2016). The human gut microbiota and its interactive connections to diet. Journal of human nutrition and dietetics : the official journal of the British Dietetic Association, 29(5), 539–546. doi.org/10.1111/jhn.12371
Reynolds, A. C., Paterson, J. L., Ferguson, S. A., Stanley, D., Wright, K. P., Jr, & Dawson, D. (2017). The shift work and health research agenda: Considering changes in gut microbiota as a pathway linking shift work, sleep loss and circadian misalignment, and metabolic disease. Sleep medicine reviews, 34, 3–9. doi.org/10.1016/j.smrv.2016.06.009
Rossi M. (2019). Nutrition: an old science in a new microbial light. Journal of human nutrition and dietetics : the official journal of the British Dietetic Association, 32(6), 689–692. doi.org/10.1111/jhn.12705
Sender, R., Fuchs, S., & Milo, R. (2016). Revised Estimates for the Number of Human and Bacteria Cells in the Body. PLoS biology, 14(8), e1002533. doi.org/10.1371/journal.pbio.1002533
Turnbaugh, P. J., Ley, R. E., Hamady, M., Fraser-Liggett, C. M., Knight, R., & Gordon, J. I. (2007). The human microbiome project. Nature, 449(7164), 804–810. doi.org/10.1038/nature06244
Valdes, A. M., Walter, J., Segal, E., & Spector, T. D. (2018). Role of the gut microbiota in nutrition and health. BMJ (Clinical research ed.), 361, k2179. doi.org/10.1136/bmj.k2179
