Huonosti nukutun yön jälkeinen aivosumu, makeanhimo ja punoittavat silmät ovat varmasti tuttuja meille kaikille. Silloin toivomme, että olisimme menneet unten maille ajoissa. Unenpuute rankaisee yleensä saman tien, mutta mistä vetämätön olo johtuu?
Uni vaikuttaa kaikkeen
Elimistömme uusiutuu unen aikana. Jos emme saa riittävästi unta, elimistölle ei jää aikaa palautua. Univaje on yhdistetty vastustuskyvyn heikkenemiseen, kivulle herkistymiseen, suolistovaivoihin, ylensyömiseen ja alhaisempaan tuottavuuteen. Sillä on yhteyksiä moniin sairauksiin, kuten ylipainoon, diabetekseen ja sydäntauteihin. Erään tutkimuksen mukaan univaje heikentää myös muistia ja hahmottamiskykyä sekä reaktionopeutta. Ei siis ihme, että meillä on uupunut ja saamaton olo, jos olemme nukkuneet liian vähän.
Unenpuute pahentaa stressiä
On normaalia tuntea stressiä, jos takana on huonosti nukuttu yö – tiedämme itsekin, ettemme ole silloin parhaimmillamme. Uni kuitenkin vaikuttaa oikeasti stressinsietokykyyn. Stressikynnys laskee, ja univajeesta kärsivät reagoivat herkästi vähäisiinkin stressitekijöihin. Jos siis tiuskit herkästi perheenjäsenillesi huonosti nukutun yön jälkeen, nyt tiedät, mistä se johtuu.
Väsymys lisää näläntunnetta
Jos yrität kynsin hampain pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta mutta se ei vain onnistu, mieti, miten mahtaa olla yöunien laita. Syy voi nimittäin olla greliinissä. Greliini on hormoni, joka kiihdyttää ruokahalua. Leptiini puolestaan vähentää sitä. Univajeesta kärsivillä greliinin pitoisuus suurenee ja leptiinin pitoisuus pienenee. Nälän tunne kasvaa, ja tällöin tulee helposti syötyä liikaa.
Miten voimme nukkua paremmin?
Jos kerran tiedämme, että uni vaikuttaa tuottavuuteen, stressitasoon ja ruokahaluun, eikö kannattaisi lopettaa Netflixin töllöttäminen aikaisemmin ja käydä ajoissa nukkumaan? Ilman muuta, mutta pelkkä television sammuttaminen ei vielä takaa virkistävää yöunta. Onko olemassa muita apukeinoja?
• Hämärä valaistus
Elimistömme on viritetty toimimaan päivänvalon ja pimeyden vaihtelun mukaan. Se lähettää meille signaaleja, jotka saavat meidät unisiksi pimeän tullen ja nostavat vireystilaamme aamuisin. Kirkas iltavalaistus voi estää elimistöä lähettämästä väsymystä aiheuttavia signaaleja. Himmennä siis valot äläkä plärää puhelintasi.
• Mene nukkumaan samaan aikaan joka ilta
Kunnollinen iltarutiini (elimistömme rakastaa rutiineja!) säätelee vuorokausirytmiämme ja auttaa elimistöämme ymmärtämään, milloin on aika mennä unten maille.
• Viileä makuuhuone
Kun makuuhuone on sopivan viileä ja kunnolla tuuletettu, nukahdamme nopeammin ja nukumme paremmin. Sopiva lämpötila on 18–24 C.
• Rauhoittava musiikki tai meditaatio
Jos ajatuksesi säntäilevät sinne tänne, kuuntele nukkumaan käydessäsi vaikkapa unimeditaatiota tai rauhoittavaa musiikkia. Se yleensä tepsii.
Ei se sen vaikeampaa ole! Jos tarvitset lisävinkkejä parempaan uneen, napsauta tästä. Voit myös hemmotella itseäsi viidellä tuotteella, jotka kaunistavat sinua yön aikana.
