Miksi ruoka voi vaikuttaa mielialaamme ja miten syömisemme liittyy tunteisiimme?
Ruoka on erittäin tehokas valine ja sillä on suuri vaikutus mielialaamme. Jos kehomme ei saa tarvitsemiaan ravintoaineita, sillä on varmasti negatiivinen vaikutus tunteisiimme. Korkean glykeemisen indeksin hiilihydraattien syöminen antaa energiapiikin, joka nostaa veren sokeriarvoja jyrkästi ja saa nopeasti olon tuntumaan väsyneeltä ja veltolta. Myös liian alhainen B-ryhmän vitamiinien saanti on yhdistetty negatiivisiin mielialan vaihteluihin.
Eräs hermovälittäjäaine, joka on usein yhdistetty onnellisuuteen, on serotoniini. Serotoniinitasoa on kohollaan kun olemme syöneet lihaa – se edistää myös rakastumisen tunnetta. Serotoniinitasoa voit kohottaa syömällä banaania, kiiviä ja ananasta.
Mitä ovat hyvät rasvat (ja pahat) ja miten ne vaikuttavat mielenlaatuun?
Pahat rasvat, tai siis tyydyttyneet rasvat liitetään yleensä prosessoituun ruokaan eikä niitä esiinny luonnossa. Nämä rasvat ovat herkkiä kerääntymään verenkiertoon, jossa ne voivat tukkia verisuonet, joka johtaa sydän- tai aivoinfarktiin. Pahat rasvat voivat myös vaurioittaa solukalvoja ja näin vaurioittaa hermostoa. Siispä ensi kerralla kun mielesi tekee donitsia, muista, että tyydyttyneet rasvat eivät vain keräänny lantiollesi, vaan myös aivoihisi.
"Ensi kerralla kun mielesi tekee donitsia, muista, että tyydyttyneet rasvat eivät vain keräänny lantiollesi, vaan myös aivoihisi!"
Syöminen on mielihyvää tuottava toiminto. Aivoihimme tulvii dopamiinia kun syömme ruokia, jotka tekevät meidät onnellisiksi.
Syy rasvaisten ja sokeristen ruokien valinnalle on oikeastaan kehitysopillinen. Tämän mekanismin alkuperäinen tarkoitus oli varmistaa ihmisrodun hengissä selvityminen kun ruoka oli niukasti. Korkeakaloristen ruokien liittäminen mielihyvään varmisti, ettemme nälkiintyneet sen sijaan, että olisimme valinneet matalakalorisia ruokia.
Tänä päivänä ongelmana on, että suolat, rasvat ja sokerit ovat meille erityisen huono asia. Olemme tapojemme orjia ja tästä syystä kehitämme tapoja kuinka ja milloin me haluamme syödä. Tunnemme olomme hyväksi ja tasapainoiseksi tiettyjä kertoja päivässä ja tunnemme ”näkäkiukkua” kun emme voi noudattaa syömistapojamme.
Miksi prosessoitu ruoka tekee väsyneeksi ja laiskaksi?
Prosessoitu ruoka sisältää yleensä paljon kaloreita tyydyttyneen rasvan ja sokerin muodossa. Puhdistetuilla sokereilla on korkea glykeeminen indeksi (GI).
Korkea GI aiheuttaa ensin mielihyvän tunteen ja muutaman tunnin jälkeen syönnistä äkillisen verensokerin laskun ja siihen liittyvän väsähdyksen.
Mitkä ovat terveelliset, ja mielialaa parantavat, vaihtoehdot prosessoiduille pikkuherkuille?
Vastaus on banaani. Se on erittäin onnellista ruokaa. Banaanissa on täydellinen yhdistelmä hiilihydraatteja ja proteiinia sekä vitamiineja ja hivenaineita.
Millainen on “onnellinen” ruokavalio?
Onnellinen ruokavalio sisältää proteiineja, yhdistelmän hiilihydraatteja, hyviä rasvoja ja mikroravintoaineita. Koosta ruoka siten, että se sisältää mahdollisimman paljon prosessoimatonta ja kevyesti valmistettua puhdasta ruokaa ja runsaasti marjoja, hedelmiä ja kasviksia.
